5:2-dietissähän idea on syödä muuten normaalisti, mutta kahtena päivänä viikossa syödä vain hyvin vähän, n. 500kcal:n edestä. Kokeilin tätä jo keväällä pari viikkoa, ja paino kyllä lähti laskusuuntaan. Ei ehkä hirmuisen vauhdikkaasti, mutta kuitenkin selkeästi. Kesälomalla en millään jaksanut paastoilla, mutta nyt yritän ryhdistäytyä. Jotenkin voisin kuvitella, että tästä saattaisin löytää sen avun siinä tapauksessa etten tosiaan pääse leikkaukseen. Se että joka ikinen päivä joutuisin jokaisen suupalani miettimään, se ei vain toimi, tiedän sen kokemuksesta. Mutta kitupäivät mahdollistaisivat sen, että muina päivinä saisi syödä kohtuullisen vapaasti, ei toki överöiden.
Toistaiseksi oma kokemukseni 5:2 hommasta on, ettei se varsinaisesti aiheuta ahmimista, vaan päinvastoin saa normipäivien syömiseenkin tolkkua. Jotenkin ihan tavallinen kaurapuurokin maistui paastopäivän jälkeen taivaalliselle. Syömistä ikäänkuin arvostaa enemmän paastopäivän jälkeen. Jos niukat päivät alkavat aiheuttaa ahmimista muina päivinä, asiaa pitää miettiä uudelleen. Tällä viikolla pidin yhden paastopäivän vasta, mutta ensi viikolla olisi tarkoitus pitää kaksi. Itselläni helpottavana tekijänä on se, että mieheni pätkäpaastoilee myös. Huomattavati vaikeampaa olisi iltaisin vastustaa kiusausta yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että kommentoit blogiini! Minulla on kommenttien valvonta käytössä, joten älä hämmästy sitä ettei viestisi näy heti. :)