Pakko hehkutella vähän nyt asiaa. Jotenkin olen viime viikon jäljiltä niin iloissani, etten malta olla siitä kirjoittelematta. Olen ehkä vähän hölmökin, mutta tämä on minulle iso asia. Se että sain sen onnistuneen viikonlopunkin vielä muuten hyvän viikon päätteeksi. Se että huomaan pystyväni siihen, osaavani kyllä kun vain tarpeeksi haluan. Ehkä alan uskoa että voin onnistua.
Jotenkin minulla on ollut vähän voimaton olo tämän painonpudotuksen suhteen, vaikka olenkin tehnyt muutoksia ja alkanut tätä blogiakin pitää muutokseni tueksi. On tuntunut, että ne viikonloput vain nujertavat minut. Se pettymyksen tunne aina maanantaina, etten taaskaan kyennyt, se on todella syönyt minua. Että pitää paastopäivä olla siksi että se nollaa viikonlopun syömisiä. Kun tavoitteeni kuitenkin on selkeästi pudottaa painoa tällä systeemillä, ei vain nollata liikoja syömisiä toisilta päiviltä.
Nyt tämän hyvän viikonlopun jälkeen minulla on paljon vahvempi olo.Minun on helpompi uskoa, että pystyn tähän jatkossakin. Minä tarvitsin tuon kokemuksen hyvästä viikonlopusta, että voin siihen uskoa. Ja minun piti huomata, että viikonloppu voi olla varsin hyvä kaikin puolin, VAIKKA söisi terveellisesti ja harkitusti. Eikä edes tarvitse mitenkään erityisen pienesti ja kevyesti syödä, että homma toimii. Hiukan suunnitelmallisuutta oikeastaan vain ja pikkuisen parempia valintoja.
Aurinkoista viikkoa muillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että kommentoit blogiini! Minulla on kommenttien valvonta käytössä, joten älä hämmästy sitä ettei viestisi näy heti. :)