Se oisi vappuaatto sitten. Töissä olen nyt päivällä, eikä mitään suunnitelmia illaksikaan ole. En ole mikään vapun juhlija oikein koskaan ollut, ja nyt enellä ollessani vielä vähemmän. Semmoinen iloinen asia minkä huomasin tässä, että en enää kuitenkaan ole surkeana, ei ole semmoinen tunne että "ei mitään kivaa koskaan enää, kun ei voi syödä". Ensimmäisen enen alussahan iski ihan semmoinen viikonloppumasennus melkein, kun tuntui niin tyhjälle ja turhalle koko viikonloppu ilman herkuttelua. Pidän sitä oikeasti aika isona oppimisena, että tämä asia on muuttunut. Siinähän on suorastaan avain siihen, että olisi mahdollista yhtä aikaa nauttia elämästä ja pysyä pienemmässä painolukemassa.
Nyt viikonlopulta odotan eniten yhdessäoloa, elokuvien katselua, nukkumista, kiireettömyyttä. Sen kaiken voi saada kovastikin, vaikka söisi pelkkiä ene-valmisteita. Ja toisaalta olen myös oppinut nauttimaan siitä yhdestä "oikeasta" ruuasta kovasti, minkä päivässä syön. Tosin en ollenkaan usko, että nämä opit nyt ihan suoraan siirtyvät myös enen jälkeiseen aikaan, mutta onpahan alku ainakin. Ja antaa uskoa tavallaan siihen, että kaikkeen voi tottua. Ja että leikkauksen jälkeenkin elämästä voi nauttia, eikä se erilainen ole välttämättä ollenkaan ankeaa.
Iloista vappua kaikille! :)
Iloista Vappua myös sinne <3
VastaaPoistaMä vietän vappuni töissä, itseasiassa olen melkein jokavuosi, koska vappu ei varsinaisesti merkkaa mulle mitään sen tärkeempää.... joten tänä vuonna vapaaehtosesti ilmottauduin yököksi, joten mä katselen nuorison juhlintaa työmaalta käsin :)