Ensimmäinen viikko tulee täyteen tänään. Ja ei voi kyllä muuta sanoa kuin että aika rankka viikko on ollut. Eneily itsessään sujuu jo helposti, ei ole mielitekoja kun asenne on kunnossa jne. Mutta fyysisesti tämä on ollut kaikista kerroista raskain. Vielä nyt viikko aloituksesta olen todella huonovointinen ja heikko. Aamusta olo on melko hyvä, mutta jo puoliltapäivin iskee heikotus, oksetus, päänsärky. Ja koska olen töissä tietenkin normaalisti, tämä on ollut aika rankkaa. Ellen tietäisi mikä on päämääräni, en kyllä jaksaisi tätä.
Olen joka päivä syönyt jonkin kasvisaterian proteiinilisällä, ja kalorimäärä on ollut lähellä 800:aa joka päivä. Eli liian vähänkään en ole syönyt. Syömisen jälkeen olo on aina vähän aikaa parempi, että jotenkin se siihen kuitenkin liittyy tämä olo. Täysin uutta on se, että minua ihan oksettaa. Pari kertaa olen ajatellut jo mennä oksentamaan, mutta jotenkin olen sen onnistunut välttämään lepäämällä, ajatus pussisotkujen oksentamisesta kun ei oikein houkuttele. Varsinkaan kun niitä pitää vielä kolme viikkoa "nautiskella".
Leikkaus ei jännitä vielä, jotenkin tuntuu että on tässä enessäkin hommaa vielä ennen sitä. Viikon päästä on esikäynti sairaalassa, voipi olla että sen jälkeen alkaakin vähän jännittää.
Hei, olen myös menossa leikkaukseen 28.10 eli viikkoa sinun jälkeesi. huomenna tulee viikko eneilyn aloittamisesta, minulla on mennyt eneily hyvin, syynä lienee jo muutaman viikon mittainen niukkarauokailu. Eilen tosin oli hirmuisen vaikeaa, kun oli yhökylässä pari tyttöstä, joille piti herkkuja olla, ja sorruin viiteen prinssinakkiin ja samaan määrään salmiakki-irtsareita. Tänään heti tyttöjen lähdettyä, kiikutin loput namuset naapurin lapsille ja tungin jääneet lihapullat ja leipäviipaleet pakkaseen. Tsemppiä ihan hirveesti sulle, sä kun ilmeisesti joudut ruokkimaan perhettä, itselläni on helppoa kun taloudessani ei syö ihmisten ruokaa muut
VastaaPoistaMoikka, kiva kun kommentoit! Sullakin sitten leikkaus lähestyy. Mulla huomenna esikäynti sairaalaan, sen jälkeen varmaan alkaa tuntua todelta. Joo, mä joudun joka päivä taisteleen esim. juustopalan kanssa, kun lapsille teen aamu- tai iltapalaleipiä, ja välillä ottaa koville! Mutta jotenkin tämän viimeisen enen kohdalla on asennoitunut, että tämä nyt on tehtävä, että kuitenkin aika helposti olen selvinnyt kiusauksista. Kiitos ja tsemppiä sullekin kovasti! :)
PoistaMä kävin jo tapaamassa anestesialääkäriä sairaalassa, mulla on seuraava tapaaminen 28,10 aamuseiskalta, jolloin leikkaus tahdään. Mun matkani on ollut lyhyt, toukokuussa omalääkäri kirjoitti lähetteen, ja nyt jo tässä mennään. Mut leikataan Turussa, missä sinut?
VastaaPoistaMut leikataan Tampereella. Ohoh, on todella ollut nopsaa toimintaa sulla! Mä kävin syyskuussa viime vuonna ekan kerran työterveyslääkärillä, eli 13 kuukautta. Tosin kolme kuukautta tuli ylimääräistä kun sisätautilääkäri sohlasi lähetteen kanssa.. Mutta tässä nyt joka tapauksessa ollaan. :)
Poista