Vaateihmettelyä

Kävin eilen Lindexissä sovittamassa housuja itselleni. Juuri tuolla  kävin siksi, että minulla on sinne lahjakortti ollut jo pidemmän aikaa, ja ajattelin että voisin sen käyttää. Kaikki oikeat housuni, siis leggingsejä lukuunottamatta ovat minulle isoja, erityisesti takapuolesta. Vyön avulla saan housut nostettua ja pysymään niin korkealla, että niitä vielä pystyy pitämään, mutta olisihan se kiva että olisi yhdet ihan oikeasti sopivat housut.

Minulla ei ollut mitään käsitystä mistä koosta lähtisin housuja sovittamaan. Tällä hetkellä käytössä olevat, takapuolesta lököttävät housut ovat kokoa 48. Generous-mallistossa ei oikein ollut sellaisia mustia perushousuja, jotka olisin halunnut. Olin sitten rohkea ja sovitin normaalimalliston housuja. Vaikka olinkin varma etten niihin mahdu. Koska joskus oli aika, etten mahtunut mihinkään housuihin ko liikkeessä, en siis edes niihin suurimpiin Generous-housuihin (kuin korkeintaan sattumalta ja erityisen joustavan mallin ollessa kyseessä)! Mutta nyt minä mahduin. Kokoa 44 olevat normaalit housut, ja minä mahduin niihin! Ja toiset, kirjainkoolla olevat, järkyttivät vielä enemmän, sillä xl-koko oli iso. Olin varma, että kyse on virheestä housuissa. Että ovatkin jotain äitiysmallistoa tms. Eivät kai ne olleet kuitenkaan. Kai minä ihan oikeasti vain mahduin niihin.

En lopulta ostanut housuja, koska en kuitenkaan tykännyt niistä tarpeeksi. Eikä nyt ilmeisesti ole pakko ostaa ainoita jalkaan mahtuvia, kun useatkin mahtuvat päälle. Ostin uusia alushousuja, koska nekin ovat lähes kaikki semmoisia, että roikkuvat takapuolesta ja nousevat melkein rintojen alle, vaikka ennen olivat ihan normaalikorkuisia! 44/46-kokoa olivat uudet alushousut, ostin tarjouksen Ota 3 maksa 2, ja piti ottaa kaikki erilaisia, kun enhän minä tiedä mitkä minua miellyttävät tuollaisista tavallisista alushousuista. Kun ei hetkeen sitten ole kokemusta muista kuin niistä, joissa tärkein ominaisuus oli tarpeeksi suuri koko.

Minun on pakko nyt tuumata kyllä eilisen kauppareissun jälkeen, että olen minä paljon pienentynyt. Vaikka vaikea on itsensä kanssa olla edelleen, ja mahamakkara pistää silmään ilkeästi, niin olen minä silti paljon pienentynyt. Vaihdoin tuon profiilikuvanikin tänne tuossa yhtenä päivänä, kun enhän minä enää ole semmoinen ollenkaan, kuin siinä vanhassa kuvassa. Ja pitäisi edistymiskuviakin ottaa tuonne yhdelle sivulle, ne ovat vähän unohtuneet. Edellisistä kuvista kuitenkin taitaa se kymmenisen kiloa olla, voi olla että se vähän näkyisi jossain.

Ensi viikolla minulla on muuten maanantaina ylävatsan uä työterveydessä, niiden sappikohtausten vuoksi. Ihan hyvä että katsovat mahan, että onko siellä kaikki kunnossa ja näkyykö kiviä. Sinänsä niitä kohtauksia ei ole juuri nyt ollut, ihan lievänä tässä yhtenä viikonloppuna ehkä yksi oli. Mutta katsotaan nyt sitten mitä siellä näkyy, vai näkyykö.