Kuulumisia vapun jälkeen

En uskalla vielä uskoa, että jumi sinänsä olisi ohi, todennäköisesti se vain hieman hellitti otettaan ja ihan pian kiristää sitä taas uudelleen. Mutta kilo kuitenkin ollaan tultu alaspäin tässä, ja vaakalukema on jäänyt sinne alle sataseen. Mä olen muuten päättänyt sitten kuitenkin käydä vaa'alla joka aamu, ja minulla on siihen perustelutkin. Jos ajattelen että käyn vain kerran viikossa tai peräti harvemmin, kerään paineita siihen punnituskertaan selvästi enemmän. Ikäänkuin että "pakko sen nyt on olla vähemmän". Ja tosiasia on, että saatan hyvinkin olla kuukaudenkin samassa lukemassa. Eli olen päättänyt opetella suhtautumaan aamupunnitukseeni mahdollisimman neutraalisti. Olen päättänyt oppia sietämään lukeman jumittamista tai jopa pientä kasvamista.

Kävin maanantaina sappiepäilyn vuoksi lääkärissa. Sain viime viikolla toisenkin sappikivikohtaukseksi sopivan kohtauksen, keskiviikkona. Söin turkkilaista jogurttia ja pähkinöitä, mahan ihan täyteen. Sitten taas kärvisteltiin vartin verran vaakatasossa ja yritettiin hengitellä edes jokseenkin rauhallisesti. Kohtaus alkoi todella yhtäkkiä, kuin nappia painamalla, ja samoin se sitten loppuikin. Lääkäri oli hirveän nuori ja kokematon, eikä tiennyt kuulemma mitään lihavuusleikkauksista. Sappivaivoistakin luki koneelta siinä samalla. Kysyi oliko minulla itselläni jokin ajatus jostakin tietystä kokeesta tms., minkä haluaisin tehtävän. Eihän minulla ollut, minua vain arvelutti tämä ikäänkuin itse tehty diagnoosi, kun kuitenkin minulla on leikattu mahakin. Että jos siellä vaikka olisikin jotain muuta pielessä. En minä siihen usko, mutta kuitenkin. Ja piti minun saada Litalgin-reseptikin uusittua.

Noh, päädyimme sitten siihen, että lääkäri selvittelee asiaa kokeneemmalta kollegaltaan. Että onko tarvetta esim. ultrata mahaani, kun se viime syksynä on kuitenkin tehty. Tai onko hyötyä verikokeita katsoa. Ehkä itse toivoisin, että kertaalleen ainakin katsottaisiin maksakokeet, niitä ei kaikkia oltu ennen leikkaustakaan kuitenkaan katsottu.

Uusia kohtauksia ei ole ollut. Olen syönyt ihan normaalisti, mutta en isoja määriä raakoja kasviksia (jäävuorisalaattia kyllä olenkin, mutta se ei tunnu oireita aiheuttavan), rasvaisia maitotuotteita tai pähkinöitä. Kipuja ei siis ole ollut, mutta olen kyllä joutunut tässä viimeisen viikon aikana oksentamaan muutaman kerran. Nämä ovat olleet ihan omaa typeryyttä, liikaa makeaa kerralla. Vappuna oksensin pariinkin kertaan syötyäni munkin ja haukattuani sen jälkeen vielä palan suklaapiirakastakin. Eilen oksensin syötyäni kahvin kanssa kaksi palaa valkoista Tobleronea, uhh. Makea rasvainen on ihan selvästi mulle se pahin juttu, jolla saan itselleni kyllä huonon olon, jos en käyttäydy järkevästi.

Sain muuten varattua itselleni ensi viikolle ajan sellaiselle fysioterapeutille, joka antaa myös akupunktio-hoitoja. Tuon niskahartiaseudun vaivan vuoksi siis. Välillä on ollut hieman parempia päiviä mulla, mutta kyllä ne lihakset aika jumissa ovat edelleen, ja joka päivä pitää venytellä yms., että yleensä selviytyy jotenkin. Kovasti odotan, että saisin apua tuosta akupunktiosta.