Minulla oli viime viikolla ns. puolen vuoden kontrolli ravitsemusterapeutilla leikkauksen jälkeen. Todellisuudessahan leikkauksesta on jo 8 kuukautta, mutta rt:n äitiysloman vuoksi käynti hieman viivästyi. Eipä se haitannut. Tämä äitiysloman sijainenkin oli oikein mukavan ja asiansa osaavan oloinen kyllä.
Olin edeltävästi lähettänyt hänelle kolmen päivän ruokapäiväkirjan, josta hän oli tehnyt laskelmia. Ja olen kyllä erittäin iloinen, että nuo laskelmat kertoivat varsin hyvää syömiseeni liittyen. Sain oikeastaan pelkästään kehuja syömisistäni, ja kehoituksen jatkaa samaan malliin. Vaikka kerroin, että herkuttelen pienesti aika usein, joskus jopa joka päivä, huom. siis pienesti. Ja että viikonloppuisin menee jokunen lasi viiniä. Ja etten käytä rasvatonta maitoa ja piimää. Olin mielestäni hyvinkin rehellinen, ja minusta oli ihanaa, että tuo ravitsemusterapeutti kykeni muodostamaan kokonaiskäsityksen minun syömisistäni. Yksittäiset asiat eivät välttämättä ole ihan täydellisesti, mutta kokonaisuus on hyvä ja tasapainoinen. Proteiinia tulee hyvin, maitotuotteita on riittävästi, ja rasvahappokoostumus on passeli. Sain vinkkejä kyllä sitten yksittäisten asioiden viilaamiseen, jos jossain vaiheessa haluaisin ns. viimeiset viisi kiloa saada pois. Vielähän se ei ole ajankohtaista, ja paino hissukseen on laskusuuntainen tälläkin ruokailutavalla.
Sain vahvistusta sille ajatukselleni, etten haluaisi opettaa elimistöäni liian pienelle syömiselle. Samoin sille, että haluaisin opetella syömään niin, ettei mistään muodostuisi ns. kiellettyä hedelmää, vaan että ne herkutkin voisivat kuulua elämään ihan normaalina osana. Ilman syyllisyyden ym. tunteita jälkeenpäin.
Sain myös suoranaisen komennon unohtaa ajatukset mistään painonpudotuksen tehostamisista muutaman päivän pussikuureilla. Kerroin, että välillä olisi kiusaus vetää pieni tehostusdietti, vaikka toisaalta tiedän, että alunperin ongelmani alkoivat juuri niistä pienistä viattomista dieteistä. Minusta tuntuu, että tällä hetkellä ensimmäistä kertaa elämässäni kehoni toimii nälän ja muun suhteen niin kuin sen kuuluukin, ja olisi kyllä tyhmää lähteä sotkemaan systeemiä millään kuureilla. Voin elää aika huolettomasti, pitämällä huolta ruoan laadusta minun ei juurikaan tarvitse muuten yrittää kontrolloida tai rajoittaa syömistäni. Ja sehän on ihan mahtava, suorastaan ainutlaatuinen tilanne elämässä! Ja silti tuo päänuppi on välillä niin hölmö, että se houkuttuu ajatuksesta pudottaa nopeasti edes muutama kilo pussikuurilla. Mutta tämä siis kiellettiin. Lupasin, että jos houkutus kasvaa suureksi, soitan ensin ravitsemusterapeutilleni.
Tämä on oikeasti kyllä niin suorastaan naurettavaa, että kun voisi melko huolettomasti ihan vaikka nauttia elämästä ja syömisen helppoudesta, niin pitää itse päässään kehitellä ongelmia. Mutta ahdistus ja syyllisyys syömiseen, lihomiseen, laihtumiseen, kaikkeen näihin liittyvään on niin opittua ja totuttua, että siitä on vaikea päästä irti. Melkein tuntuu että kuuluu olla syyllisyyttä ja ahdistusta syömiseen liittyen. Mutta ei! Minä yritän pyristellä vastaan. Yritän nyt oikeasti opetella sen rennon syömisen ja painonhallinnan, josta jo monta vuotta sitten luin Patrik Borgin kirjasta Rentoa painonhallintaa. Koen että nyt minulla on apukeino siihen, että todella voin onnistua. Mahalaukkuni pieni koko helpottaa elämää sen verran, että nyt minä kykenen. Kun en nyt itse lähde sähläämään mitään tyhmää. Vaikka juuri nytkin meinaan syyllistyä siitä, että edes tekee mieli välillä sählätä! Kieli keskellä suuta siis nyt vain, yritän olla ottamatta liikoja paineita mistään.
Kampaajallahan kävin muuten tosiaan myös viime viikolla. Kuten kerroin edellisessä postauksessa, hiuasasiatkin on vähän ahdistaneet. Leikkautin lyhyen polkan, johon ihan en ole vielä kotiutunut, mutta eiköhän tämän kanssa pärjää. Perusmalli, josta on myös helppo kasvattaa, jos on kasvaakseen. Ja teinpä tilauksen saksalaiseen nettiapteekkiinkin, josta tilasin satsin hiuslisäravinteita... Palaan niihin myöhemmin sitten, kun saapuvat. Tässä vielä kuva uudesta kampauksestani:
Mitähän mä sanoinkaan :D Ainakin totesin että kiva kampaus, itsekin miettinyt polkkaa, ja että näytät tosi laihalta kuvassa, varsinkin kun vertaa tuohon käyttäjäkuvaasi. Oli mulla varmaan jotain muutakin, mutta ei nyt muistu mieleen. Borgin kirja on minulla työn alla.
VastaaPoistaKiitos. :) Njoo, kyllähän tuo -47kg alkaa näkyä sillei olemuksessa jo, voisi kai vaihtaa käyttäjäkuvaakin jo. Enpä vain ole saanut aikaiseksi. Alan nyt tottua tähän kampaukseen, olen oppinut käsittelemään sitä niin että viihdyn siinä. Kerrohan mielipiteitä Borgin kirjasta!
Poista