maanantai 19. tammikuuta 2015

Kummallinen, vieras keho

Minulle on viime viikkoina tullut ihmeellinen olo oman kehoni suhteen. Se ei tunnu omalta. Eikä oikein hyvältäkään. Minulla on hankala olo etenkin selässä, sekä ylä- että alaselässä. Kädetkin tuntuvat kummallisilta, ja jalatkin. Eli siis toisinsanottuna koko kroppa on outo. Tuntuu kuin kiristäisi jostain sisältä, ja kun venyttelee, tuntuu että olen kankea koppura, eikä joustoa meinaa löytyä jäsenistä. Venyttely ikäänkuin helpottaa oloa, mutta toisaalta helposti vähän satutankin itseäni, eli hirveän hellävaraisesti pitäisi venytellä, ja silti siitäkin kipeytyy lihakset. Olen ottanut jokapäiväiseksi rutiiniksi pari liikettä, joilla pitäisi kehon ja erityisesti selkärangan liikkuvuutta parantaa. En tiedä liikkeiden nimiä, jos löydän jotain tietoa niistä, linkitän myöhemmin. Pilateksessa joskus olen ne oppinut. Toinen jossa selkää kierretään, tuntui alkuun ihan hirveältä, olin kuin puupökkelö. Nyt joustaa hiukan paremmin jo. Mutta mitä tämä oikein on???

Vaikka olen ollut pitkään, ja tavallaan ainakin jonkin verran lihava, olen ennen ollut vahva. Lihaskunto on ollut hyvä, ja kehittynyt helposti. Olen myös melko notkea. Mutta nämä ovat nyt jotenkin ihan muuttuneet. Enkä oikein tunne itseäni. Käsivarret on ohentuneet ihan hirveästi, suorastaan tulee mielen että ovatko ne kuihtuneet sittenkin, niin kuin työkaveri sanoi?! Toki allien puolella on mahtava roikko tuomassa massaa, mutta sepä se, minulla on ollut ennen lihasta käsissä. Ihan kunnon habakin joskus. Vaan ei ole enää.

Juttelin tästä asiasta ja kummasta tunteesta kehossani erään tuttava-lääkärin kanssa. Hänellä on fysioterapeuttitausta ja pitkä työ lääkärinäkin kuntoutuksen parissa, joten ymmärtää kehon juttuja melkoisen hyvin. Hän oli sitä mieltä, että iso painonpudotus suhteellisen nopeasti (todellakin suhteellisen, koska eihän tämä minulla kovin nopeaa ole ollut verrattuna joihinkin toisiin, mutta eihän minun kehoni sitä tiedä!) saattaa hyvinkin aiheuttaa tämmöistä. Kehon painopiste on muuttunut kovasti, ja toisaalta lihakseni eivät saa enää harjoitusta jokapäiväisestä olemisesta niin kuin ennen. En ollut niin tajunnut ajatellakaan sitä, että 40kg painavemman kehon kannattelu ja liikuttelu on todellakin itsessään jo harjoitusta lihaksille. Eli tietyllä tapaa minun kehoni ja lihakseni ovatkin nyt hieman kuihtuneet!

Ongelma on se, että liikunta tuntuu äkkiä liian raskaalta, ja on ikäänkuin shokki koko kropalleni. Oksettaa, pyörryttää, lihaksiin sattuu, joka paikka on hirveän kipeä ja kankea. Tämä tuttu lääkäri selitti minulle, kuinka tärkeää olisi nyt malttaa aloittaa riittävän rauhallisella liikunnalla, MUTTA riittävän useilla toistoilla. Yksi kerta viikossa aiheuttaa vain shokin, kaksi kertaa viikossa ehkä saattaa ylläpitää kuntoa, mutta vähintään kolme kertaa viikossa pitäisi olla liikuntaa, että kunto voisi millään tavalla kehittyä. Ja todella liikunnan pitäisi olla semmoista, että se asteittain sitten voisi muuttua rankemmaksi kun kunto kehittyy, eikä niin että koko kroppa on lukossa samantien, eikä viikkoon voi tehdä siksi mitään.

Eli siis. Jokapäiväiset liikkeet ja venyttelyt. Ne yritän nyt ihan oikeasti sisäistää. Jos saisin pikkuhiljaa vahvistettua kehoani. Ja vesijuoksu siihen rinnalle, eikä ole PAKKO väkisin sitä tuntia jaksaa, jos tuntuu jo 45 minuutin kohdalla rankalta. Ja body pumppi, tarpeeksi kevyillä painoilla, vaikka olisikin salin kevyimmät. Luulen että se tunti olisi minulle ihan tehokasta liikuntaa ihan ilman painojakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos että kommentoit blogiini! Minulla on kommenttien valvonta käytössä, joten älä hämmästy sitä ettei viestisi näy heti. :)