Blogihaaste

Ihkaensimmäinen blogihaaste tuli Paksun perhosen kirjoittajalta blogista http://lihavin.blogspot.fi/ , kiitos vain haasteesta! :)

Haaste

Haasteen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta haasteen sait
2. Vastaa annettuihin kysymyksiin
3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle
4. Valitse viisi blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa

1. Onko tämä ensimmäien laihdutuskuurisi?

Ei todellakaan ole. Olen ollut erilaisilla kuureilla yläasteelta saakka, ja muistanpa jo ala-asteelta vaiheen, jolloin äidin mielestä kuuden jälkeen ei saanut syödä, ettei liho. Eli sieltä se on jo alkanut. Oikein kunnon yrityksiäkin on ollut varmasti kymmenisen, ja vielä enemmän semmoisia hokkupokkus-diettikokeiluja, joista on jo etukäteen tiennyt, että ei tule onnistumaan. Enimmillään olen "kuurilla" saanut pois 35kg, pari kertaa 15kg, ja siitä pienempiä määriä lukemattoman määrän. Olen melkoinen konkari siis, enkä ihan hyvässä mielessä.

2. Tiedostatko omat kompastuskivesi matkalla kevyempään olotilaan?

Kyllähän ne kompastuskivet ovat tutuksi tällä kivikkoisella tiellä tulleet, polvet ruvella on pitänyt peiliin katsoa monta kertaa. Niitä kiviä on paljon, useita olen ihan itse tielleni asetellut. Pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa mietin, että voisinko sittenkin oppia kivet kiertämään, tai vaikka vähän kompastuisinkin, osaisinko heti nousta ylös. Aika näyttää riittääkö kivien tunnistaminen.

3. Milloin painosi on muuttunut ongelmaksi?

Jossain määrin paino on ollut ongelma aina. Olen aina ollut hiukan pyöreähkö, vaikken vielä ollut ylipainoinenkaan. Olin jo vauvana yli nelikiloinen, ja koko elämäni olen saanut kuulla olevani Iso. En ollut lapsena lihava, mutta hiukan pyöreä, pikkuisen. Ja se oli ongelma koulukavereille. Ja äidille. Muutkin sukulaiset siitä mainitsivat. Äidiltä sain kuulla ettei minun kanssani kehtaa kohta mennä minnekään, jos vielä lihon. Eli painoni on aina ollut ongelma. Oikeasti ylipainoiseksi kuitenkin tulin vasta nuorena aikuisena. Paino alkoi nousta nopeassa tahdissa 21-vuotiaana.  Raivokkaasti sitä yritin pudottaa aina välillä, ja silti sahausliike oli jyrkästi nouseva koko ajan, viime vuosiin saakka.

4. Miten palkitset itseäsi hyvästä suorituksestasi?

En tiedä. Tai tiedän kyllä, millä olen aina palkinnut: hyvällä ruualla. Se on yksi ongelma. Tiedän kyllä, että voisin panostaa johonkin muuhunkin, mutta se on niin helppoa: kaupasta hyviä aineksia, herkullista ruokaa perheen tai ystävien kanssa. Ihan parasta.Vaikka ei kai saisi olla. Tätä asiaa minun täytyy miettiä.

5. Mihin olet tyytyväinen itsessäsi?

Hassua on se, että tavallaan kuitenkin olen nykyään itseeni tyytyväisempi kuin silloin joskus, kun en ollut edes juuri ylipainoinen. Luulin olevani kamala ja lihava ja vaikka mitä. Iän myötä olen oppinut paremmin hyväksymään itseni, sairaalloisen lihavanakin. Ja on asioita, joista itsessäni ihan oikeasti pidän. Hiukset ja silmät nyt ensimmäisenä. Siitäkin, että kiloni ovat aika lailla tasaisesti vartalossani, ja näinkin isona olen aika naisellinen. Ihoni on aina ollut hyvä myös, siitä pidän. Joistakin luonteenpiirteistäni pidän myös, vaikka tiedän että toisenlaisena olisi ehkä joskus helpompaa.

6. Mihin haluaisit matkustaa - jos vain taivas olisi rajana?

Sinisen veden äärelle, veden päällä olevaan majaan, sileään vaaleaan hiekkaan. En edes tiedä mihin tiettyyn paikkaan, mutta semmoiseen kuitenkin. Paratiisisaarelle, omaan rauhaan. Lämpimään rantaveteen auringonlaskussa lillumaan.

7. Ihanin lapsuusmuistosi?

Pappani. Se varsinainen the Muisto on liian yksityinen kerrottavaksi täällä, mutta se liittyy pappaani, joka on minulle ollut enemmän isä kuin oma isäni. Turvallinen aikuinen, lämmin ja ystävällinen.

8. Milloin olet halunnut vaipua maan alle?

Onhan näitä ollut. Lapsuudesta muistan edelleen tilanteita, jotka saavat vieläkin häpeämään. Yksi ole eräässä juhlassa, jossa minun piti kaverini kanssa laulaa, eikä sitten millään saatu alkua osumaan kohdalleen. Sävel ja kaikki katosivat päästä. Olisin halunnut kadota juhlasta, hävitä maailmankartalta.Vieläkin hävettää, kun sitä ajattelen.

9. Jos sinulle annettaisiin miljoona euroa lahjoitettavaksi, kenelle/mille sen lahjoittaisit?

Uusi lastensairaala olisi ehdottomasti kohteeni.

10. Mitä muuttuu elämässäsi kun paino putoaa?

Toivon, että liikkuminen muuttuu kevyemmäksi. Se ettei enää tarvitse etsinä joka kaupasta "isojen tyttöjen osastoa". Pukeutumiseni muuttuu kyllä. Enpä nyt muuta osaa sanoa.

11. Oletko onnellinen?

Olen minä. Ei elämä ole mitään auvoa, mutta tunnen kyllä onnea omassa arjessani. En ole siirappisen onnellinen, mutta olen tyytyväinen. Moni asia on hyvin. 


Nyt minun pitäisi haastaa viisi blogia ja keksiä heille kysymykset, mutta tähän saumaan en blogeja keksi, kaikki seuraamani on jo haastettu! Mutta jos löydän sopivia, haastan sitten myöhemmin, samoin kysymykset keksin siinä kohtaa sitten.