Aika kuluu nopeasti, ja tänään palasinkin jo töihin. Mitään vaivoja tai heikotuksia minulla ei ole ollut, joten hyvinkin oli aika mennä töihin. Mutta yllätys kyllä oli heti aamulla, että eivät sairaslomalla opitut aamupalarutiinit meinanneetkaan toimia ennen klo seitsemää. Maha oli sitä mieltä, että kuppi espressoa ja pala spelttinäkkäriä juustolla onkin liikaa. Vaikka saman aamupalan olen syönyt viikon ajan. Eli suunnitelmallisuutta vähän aamuihin tarvtaan, että saan otettua myös aamulääkkeeni, heh. Ja ehkä vielä pellavansiemenliman, jota vatsantoiminnan vuoksi käytän.
Syöminen sujuu kaikenkaikkiaan ihan hyvin. Välillä typeröin ja syön liikaa tai liian nopeasti, mutta pääosin kyllä olen osannut aika hyvin kuunnella kehoani. Kaikki on hyvin, kun pysyttelee pienissä annoksissa ja osaa lopettaa ensimmäisiin röyhtäyksiin, ja pureskelee hyvin. Muuten syön pehmeää ruokaa, mutta tuo näkkäri tosiaan tuntuu sopivan minulle niin hyvin, että sitä tai hapankorppua menee joka päivä 1-3 palaa. Juominen sujuu mukavan hyvin, nyt töissä huomasin että tulee juotua vielä enemmänkin, kun on muki työpöydällä koko ajan.
Paino on laskusuunnassa koko ajan, ei mitään valtavaa rymähdystä, mutta ihan kivasti kuitenkin. Leikkausaamun painosta on nyt tippunut viisi kiloa, ja huomenna tulee siis kolme viikkoa täyteen. Ihanaa! :)
Huomenna tapaan työkavereitani, ja sitä vähän jännitän. He eivät tiedä miksi olen ollut pois kolme viikkoa. Ja pikkujouluihin pitäisi ilmoittautua, enkä tiedä mitä tekisin. Ravintolassa ruokailu työkavereiden kanssa tuntuu nyt kovin haasteelliselle, kun mahalaukun koko on se että tosiaan se yksi näkkäri ja espresso sinne mahtuvat. Toisaalta olisi niin kiva pukeutua kivaan mekkoon ja laittautua, hmm. Täytyy vielä tuumia mitä tekisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että kommentoit blogiini! Minulla on kommenttien valvonta käytössä, joten älä hämmästy sitä ettei viestisi näy heti. :)