No niin, loma on ohi ja arkinen aherrus täällä taas. Käsittämättömän nopeasti meni tälläkin kertaa loma, vaikka viisi viikkoa sain lomailla. Loma oli ihan hyvä, sopivasti kotona oloa ja reissailua. Suomesta ei mihinkään Tukholmaa kauemmas lähdetty, mutta kotimaan matkailua kyllä tuli harrastettua. Kylpylöitä tuli harrastettua omassa mittakaavassa paljon, kun ensin oltiin Peurungassa lasten kanssa, ja sitten aikuisten kesken loppulomasta vielä Naantalin kylpylässäkin. Sattuneesta syystä uima-asussa julkisesti esiityminen ei todellakaan kuulu lempijuttuihini, mutta jotenkin onnistuin sen asian hetkellisesti työntää kuitenkin pois mielestä, ja nautin kylpylässä olemisesta. Toki altaaseen piti koittaa livahtaa aina mahdollisimman nopeasti, ja turhaa altaiden reunalla kävelyä ehdottomasti välttää. ;)
Paino, lihavuusleikkaus, dietit ja sensemmoiset ovat kesällä olleet melko tehokkaasti pois mielestä. Ja sen kyllä huomaa. Olen ollut sillä ajatuksella, että elämäni viimeinen kesä tällä tyylillä. Alkulomasta pidin yhden paastopäivän, mutta sitten päätin, etten ala itseläni lomalla niillä enempää kiusaamaan. Vaa'alla kävin jossain vaiheessa lomaa, ja olihan se paino noussut useamman kilon, mutta toisaalta vaatteet eivät kuitenkaan kiristä pahemmin. Tai no, miten tämmöiset kepeät kesähepeneet voisivatkaan, kun ovat päälläni olleet silloinkin kun olen selkeästi isompi ollut?! No joka tapauksessa, en halua nyt syyllistyä asiasta, joten en mene vaa'alla ihan heti. Paastoilun sen sijaan aloitin jo, eli tänään ensimmäisenä työpäivänä on myös ensimmäinen paastopäivä. Kurjuuden maksimointia? ;) Ei vaan, oikeastaan oli taas semmoinen olo ihan että odottaakin jo keveämpää elämää ja paastoilua.
Lihavuusleikkausasia ei ole edennyt mitenkään.
Sain kuulla, että yksi tuttavani, joka ensimmäiselle sisätautilääkärikäynnille meni useamman viikon minun jälkeeni, on jo pääsemässä leikkauseen ensi kuussa. Vähän kismittää, että minun lähetteeni meni väärään paikkaan, ja kolme kuukautta ainakin meni hukkaan. Toisaalta olen iloinen ettei tarvinut lomalla eneillä, puolensa ja puolensa. Olisi kuitenkin kiva kuulla että homma on hoidossa, saisi tulla se gastroskopia-aika kyllä jo. Vaikken sitä tutkimusta mitenkään ilolla odotakaan, niin sen jälkeen sitten kuitenkin oikeasti tietäisi pääsenkö leikkaukseen vaiko en. Mieli asian suhteen on asettunut, haluan sleeve-leikkaukseen, en epäröi sitä yhtään. Sen sijaan vatsalaukun ohitukseen jos minua oltaisiin laittamassa, joutuisin miettimään asiaa uudemman kerran, en tiedä olisinko siihen valmis. Se toimenpiteenä pelottaa minua enemmän. Tai oikeasti ei toimenpiteenäkään, vaan seurausten suhteen.
Noh, yhteenvetona sanottakoon, että lihonut olen, koska olen syönyt ja juonut ja nauttinut kesästä ylenmääräisesti, paluuta arkeen teen tässä oikeastaan ihan hyvillilläni, ja tietoa leikkausasian etenemisestä odotan kovasti. Siinäpä se. Ja laskin jo, että saan jouluna kahden viikon loman, jos haluan! Sitä odotellessa myös, tsih!
Kesällä pitää myös nauttia! :) Hyvää kesän jatkoa!
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle! :)
PoistaMitä seurauksia sinä gbp:ssä pelkäät ja miksi? :) Sen leikkauksen jälkeen voi kuitenkin anatomian palauttaa ennalleen (jos jostain syystä tarttee), kun taas sleeve on sleeve, se ylim.osa mahalaukkua otetaan pois kokonaan. No...leikkauksissa on aina omat riskinsä ja aina ne ei mee kaikilla samalla lailla, hyvähän niitä on tietty tapoja ja vaihtoehtoja miettiä :) Tsemppiä! Toivotaan että sun gastroskopia-aika tulee pian! :) Mukavaa kesää sinne! :)
VastaaPoistaMä olen siitä täällä aikaisemmin kirjoittanutkin, eli mulla on perussairautena tulehduksellinen reumasairaus, ja joudun syömään pitkiä tulehduskipulääkekuureja ja jatkuvana lääkkeenä myös kortisonia. Ne eivät ohitetulle mahalle kummatkaan oikein hyvin sovi. Samasta perussairaudesta johtuen mulla on hyvin alhainen hb-taso (luokkaa 103-110), ja ohituksen aiheuttama imeytymishäiriö todennäköisesti huonontaisi tilannetta. Mä siis pelkäisin sitä, että ohitus hankaloittaisi elämää jatkossa näiltä osin. Sleevessä leikataan mahalaukusta sen voimakkaimmin venyvä osa pois kaventamalla, mutta itse imeytymiseen ja ruuan kulkuun ei puututa. Mä haluaisin säilyttää ohutsuolen alkupätkän ennallaan, jossan suurin osa vitamiinien ja muiden imeytymisestä tapahtuu, kun muutenkin on sen kanssa vähän ongelmaa. Ja olen kyllä käsittänyt, että kovin herkästi ei gbp:n jälkeen aleta palauttelemaan reittejä kuitenkaan, vaikka periaatteessa se voisi olla mahdollista. Minua pienesti hirvittää myös se, että suolta katkotaan useammasta kohdasta siinä leikkauksessa, vaikka ei kai tarvisi, onhan se ihan rutiinijuttu jo nykyään. Mutta siis, perussairauteni ei hyödy mitenkään ohituksesta erityisesti, kuten esim. diabetekset ja muut, vaan päinvastoin, lääkitseminen voisi olla hankalempaa. Tässäpä syy, ja reumalääkärini oli kyllä samoilla linjoilla. Sleeve-maha on kai helpompi venyttää takaisin isoksi jos niin on tehdäkseen, eli ohitus olisi pysyvämpi ratkaisu, mutta kyllähän tässä on tarkoitus pysyviä muutoksia joka tapauksessa tehdä omiin tapoihin. Kiitos tsempeistä ja mukavaa kesää sinnekin! :)
Poista